maanantai 21. toukokuuta 2012

Lenkin jälkeen

Tulin tunti sitten lenkiltä, joka kesti noin kolme varttia. Yleensähän olotila pitäs lenkin jälkeen olla ihan helvetin hyvä. No, mä en osannut muuta kuin itkeä lenkin jälkeen. Ol niin paha olla :( Suretti suuresti eilen kohtaamani ihminen. Hän on nimittäin vanhentunut pienellä hetkellä kamalan paljon. Juhlissakin hän oli omissa oloissaan. Huomasin sen, vaan en osannut heti mennä hänen juttusilleen. Sitten kun olimme lähdössä, hänenkin poppoo oli lähdössä. Ulkorappusilla autoin hänet rappusissa alas ja kysyin, että kuinkas hänellä menee. No, pitihän mun sekoilla niinkin helpossa lauseessa, otti oikeen itteekin kupoliin. No, hän sitten osasi kuitenkin vastata mulle, että hän on nykyään vanhustentalolla asumassa, vaikka ei  hän iältään vielä mitenkään vanhuksen iässä ole. Oli jotenkin niin liikuttavaa pitää hänen kädestään kiinni, kun hän tuli jyrkät piharappuset alas.
Puolisen tuntia lenkin jälkeen meni siis itkiessä ja vieläkin tahtoo kyyneleet tulla silmiin :( Meinasin ottaa yhden rauhoittavan, mutta en kuitenkaan ottanut. Mä nyt kestän vaín tän olotilani. Ehkä se lenkin jälkeinen hyvä olotila tullee sitten jälkijunassa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos, kun kävit blogissani ja jätit kommentin :)