tiistai 2. lokakuuta 2012

Cecelia Ahern: Ihmemaa

Olen saanut tän kirjan jo yli vuosi sitten, 24.8.2011 ja nyt sain aikaiseksi lukea tän.
Loisto-pokkari, 455 sivua, kolmas painos, WS Bookwell, Juva, 2009, suomentanut Terhi Leskinen.

Minne päätyvät kaikki kadonneet esineet ja ihmiset?

Kysymys jää vaivaamaan kymmenvuotiasta Sandy Shorttia, kun hänen luokkatoverinsa Jenny-May katoaa jälkiä jättämättä. Etsimisestä tulee Sandylle elämäntehtävä. Parikymppisenä hän perustaa Dubliniin oman etsivätoimiston ja uhraa kaiken aikansa kadonneiden etsimiseen.

Vuosia myöhemmin, jäljittäessään Donal-nimistä nuorta miestä, Sandy huomaa itse eksyneensä ihmeelliseen maahan, jonne kaikki kadonnut näyttää päätyvän. Vaikka katoamisen arvoitus on ratkeamaisillaan, Sandy huomaa kaipaavansa ensimmäistä kertaa takaisin kotiin. Mutta onko sinne enää paluuta?

Mitä tästä sanoisin? Mielenkiintoisen mukavaa luettavaa, vaikka tarina heitteli Sandyn lapsuudesta, nuoruudesta, Donalin veljen tapahtumiin ja siitä sitten Sandyn Ihmemaa-kokemuksiin, niin siltikin tykkäsin tarinasta. Koskettavaa oli Jenny-Mayn ja Sandyn kohtaaminen Ihmemaassa. Meinasi tulla ihan kyynel silmäkulmaan, oli niin ihanasti kirjoitettu kohta. Siellä täällä kirjaa oli kirjoitusvirheitä, oli jäänyt sanoja pois ja sai hetken miettiä, että mikähän sana nyt uupuu: kenties olivat eksyneet sinne Ihmemaahan :)



2 kommenttia:

  1. Mä pidin tästä kirjasta ihan kamalasti!!! Jotenkin aihe oli tosi erikoinen ja ajatuksia herättävä.

    VastaaPoista
  2. Olihan tämä vähän metkaa luettavaa. Mä olin ihan varma, että Sandy näki unta tästä Ihmemaasta, mut sit kun lopussa olikin se valokuva, jossa ol sen Jenny-Mayn kanssa ja Gregory(vai miten sen nimi nyt kirjoitettiinkaan???) näki sen kuvan, ni jäin vähän kummasteleen :) Metka satukirja aikuiseen makuun :D

    VastaaPoista

Kiitos, kun kävit blogissani ja jätit kommentin :)