maanantai 15. lokakuuta 2012

Eira Pättikangas: Olkileijona murisee

Kirjastosta lauantaina lainattu opus.
Karisto, Hämeenlinna, 1996, 261 sivua.

Elina tekee ratkaisevan päätöksen: hän jättää Helsingin ja palaa juurilleen pohjalaiseen pikkukylään, josta oli lähtenyt "lopullisesti" alle kaksikymppisenä.
Elina ei elättele vaaleanpunaisia harhakuvia asettuessaan vuosikausia autiona nököttäneeseen, ilman mukavuuksia olevaan kotimökkiinsä. Tärkeintä on, että on katto pään päällä ja vakituinen työpaikka läheisessä tehtaassa. Mutta unelias yhteisö tarjoaakin yllätyksen. Se mikä ei ole onnistunut suurkaupungissa, tapahtuukin täällä susirajan takana! Elinan elämään marssii peräti kaksi päättäväistä aviomiesehdokasta, pitäjän komea nimismies Karri ja naapurin nuori-isäntä Jussi.
Pian vellovat tunteiden ja juorujen aallot Koivuperän muutaman savun kylässä...(se olliit takakannen teksti).

Olin ihaillut tätä opusta monet kerrat "Keskikaupassa", mutta ei vaan tullut ostetuksi, nyt sitten kirjastosta sain lainattua.
Kuvittelin tän kirjan olevan nykyaikaa, mutta muutamien, kirjassa olleiden vihjeiden avulla ymmärsin, että tässä elettiinkin 1960-lukua! Ol Kennedyn murhaa(ei mainittu nimeltä kirjassa), ei ollut kylässä kuin yhdessä talossa vasta telkkari, imuria pidettiin hirvityksenä ja Mäntyranta(kait se olliit tuon niminen...) hiihti kait kisoissa kultaa.
Mukavan leppoisaa pohojanmaanmurteella kirjoitettua tekstiä, josta taas jotkut sanat jäivät tietämättömäksi, mutta mitäs tuosta. Mukavaa olliit tämä opus lukea :) Suosittelen lämpimästi!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos, kun kävit blogissani ja jätit kommentin :)