tiistai 9. lokakuuta 2012

Kaisa Viitala o.s. Ikola: Oikein nurin-nettikirja

Hupsista keikkaa! Julkaisen tässä nyt otoksen rakkaasta kirjahyllystäni, jossa on siis KAIKKI lukemattomat kirjani. En ole laskenut kirjoja, enkä aio laskeakaan, sillä sehän tuottaisi vain harmaita hiuksia mulle lisää.

Syy, miksi tässä kohtaa tän kuvan laitoin on se, että tänään lukemani Viitalan Kaisan oikein nurin-kirja on nettikirja, eikä sillä näin ollen ole kansikuvaa.
En muista, kenenkä blogista eksyin Kaisan ihanaan blogiin: Kaisan blogi ,toukokuussa. Hänellä oli haasteena, että pit löytää joku hyväntekeväisyyskohde, jonne tehdä pieni lahjoitus. Sitten linkittää hyväntekeväisyyskohteen sivusto Kaisalle sähköpostiin ja kertoa lahjoituksesta ja vastalahjaksi Kaisa sitten lähetti sähköpostiin linkin, josta sai ladata koneelle/levykkeelle(mulla on levykkeellä) hänen nettikirjansa. Minä tein pienen lahjoituksen pohjanmaan näkövammaisille ja sain näin tämän ihanan, lankavillitystä tartuttavan kirjan itselleni luettavaksi 12.5.2012 11:34 ja sain 275 sivuisen nettikirjan luettua tänään 15:25.

Kirja kertoi Annin ja Jaakon tarinan. Heillä ei ole lapsia, mutta he asuvat yhdessä, eivät tietääkseni ole naimisissa, en niin pistänyt sitä merkille lukiessani.
Luin tätä kirjaa peräti 14 kertaa! Aina pienen pätkän kerrallaan, joskus meni kolmisenkymmentäkin sivua, kun tarina veti niin kivasti imuunsa.
Tykkäsin kyllä kovasti tästä tarinasta, neulebloggauksestahan tässä oli kyse ja voi mahroton sentään, kun alkoi omiakin sormia syyhyämään omien käsitöiden kimppuun. Haaveena saada aikaiseksi joskus se poncho, jonka aloitin jo 2007!!!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos, kun kävit blogissani ja jätit kommentin :)