sunnuntai 10. marraskuuta 2013

Eowyn Ivey: Lumilapsi

Bookcrossing- Sekaisin syksystä 2013-rinkikirjana saatu tiistaina 29.10.2013, kovakantinen opus, 418 sivua kiitoksineen kaikkineen. Suomentanut Marja Helanen, Bazar Kustannus, Painopaikka Bookwell Oy, Juva 2013.

LUMOAVA KUIN TALVEN ENSILUMI
1920-luvun Alaska on julma paikka asua ja elää. Sen tietävät Jack ja Mabel, lapsettomuuttaan sureva uudisasukaspariskunta. He ovat ajautumassa erilleen - jack raataa maatilalla perheen elatuksen eteen ja Mabel taistelee yksinäisyyttä ja epätoivoa vastaan. Kun ensilumi pitkän ja kylmän syksyn jälkeen sataa, hetkellinen ilo ja toivo saa heidät rakentamaan lumesta lapsen. Mutta aamulla lumilapsi on poissa.

Pariskunnan pihapiirissä alkaa liikkua pieni tyttö, metsän lapsi. Hän kutsuu itseään Fainaksi. Tyttö elää yksin keskellä Alaskan villiä luontoa ja metsästää rinnallaan puninen kettu. Pikkuhiljaa Jack ja Mabel oppivat ymmärtämään Fainaa ja alkavat rakastaa tätä kuin omaa lastaan. Mutta kesyttömässä Alaskassa mikään ei ole sitä miltä näyttää. Totuus Fainasta muuttaa lopulta heidät kaikki.

Lumilapsi on Eowyn Iveyn esikoisteos, sydäntäsärkevän kaunis tarina, jossa on  taikaa.

Eowyn Ivey on syntynyt Alaskassa. Kirjailijan nimi lausutaan ei-ou-win. Hänen äitinsä antoi hänelle nimen taru sormusten herrasta- henkilöhahamon mukaan. Ivey opskeli viestintää ja luovaa kirjoittamista Western Washington Universityssä ja Alaskan yliopistossa. Ennen kirjailijaksi ryhtymistään hän työskenteli toimittajana lähes kymmenen vuotta Frontierman-sanomalehdessä ja kirjoitti novelleja ja tarinoita eri julkaisuihin. Hänet on palkittu muun muassa kolumneistaan.
Ivey asuu miehensä ja kahden lapsensa kanssa keskellä Alaskan viilliä luontoa. Arjen rutiinit, kuten eläintenhoito, hyötykasviviljely, juomaveden hankkiminen, metsästys, metsätyöt ja puulämmittäminen tuovat rytmin perheen päiviin.

Halusin saada tähän kirjoitelmaani tuon kirjailijan esittelytekstinkin, kun se kuvaa niin ihanasti kirjailijaa ja hänen elämäänsä.
Tämä kirja oli todellekin puoleensavetävä opus. Välistä ihanan hakea ja välistä aika karmaiseva kaikkinen metsästys- ja riistan tappokuvauksineen. Niistä en oikein tykännyt, mutta jatkoin siitä huolimatta lukemista. Ihanan riipaiseva loppu tällä oli ja epilogin lukeminen lopussa meni ihan itkien, kun teki niin ilikiältä päästää tästä kirjasta irti. Tämän ihanampaa kirjaa en ole kyllä aikoihin lukenut. En voi muuta kuin tykätä lukemastani. Vielä kun osaisin sen jotenkin kauniisti kiteyttää, traagisenkaunis tarina! Siinähän se olt, hyvä loppukaneetti :)

2 kommenttia:

  1. "Halusin saada tähän kirjoitelmaani tuon kirjailijan esittelytekstinkin"

    Ilmeisesti lainasit kirjoitelmassasi jonkun muun tekstiä. Vaikka kirjoittaja olisi anonyymi, teksti pitäisi jotenkin erottaa omastasi esimerkiksi kertomalla mistä se on (takakannesta, liepeestä, kustantajan esittelystä?) ja merkitsemällä sitaatti lainausmerkein.

    VastaaPoista
  2. Jos lähtee valituslinjalle, niin voi valittaa vaikka koko elämänsä. Minä en ole mikään ammattibloggaaja ja en voi tietää kaikkia sääntöjä. Ei ole pakko käydä tässä blogissa, jossei miellytä silmää. Nih!

    VastaaPoista

Kiitos, kun kävit blogissani ja jätit kommentin :)