perjantai 27. helmikuuta 2015

Yksinäisyys

Minä olen yksinäinen.
Mulla ei ole täällä Ähtärissä ikäistäni seuraa.
Oli aika, jolloin hyppäsin yöelämässä etsimässä seuraa ja rakkautta, mutta mitään kummosempaa ei jäänyt käteen.
Enää en kaipaa yöelämään, olen saanut tarpeeksi krapula-aamuista ja -päivistä.
Onneksi elämääni on tullut Rakkaus, Mies, josta välitän ihan hurrrrrjan paljon. Mutta ei Mies voi, ei pysty, eikä saakkaan korvata ystävän paikkaa.
Kyllä Nainen kaipaa toisen Naisen seuraa, löpistäkseen Naisten asioita.
Olisi ihana omistaa edes yksi hyvä Ystävä, jonka kanssa voisi soitella ja jutella ja käydä kahveilla aina silloin tällöin.
Kaikki vaan on kaikonneet jonnekin, netin päähän ja joku vähän tavoittamattomiinkin.
Onhan mulla yksi ystävä, joka vielä silloin tällöin kirjoittaa lyhyitä kirjeitä ja pyytää käymään, mutta mielestäni se ystävyys on niin kovin yksipuolista.
Aina, kun olen hänen luonaan käynyt, hän ei asu ihan naapurissa, niin Koskaan, Ei Koskaan hän ole tarjonnut minulle mitään juotavaa. Ihan niinku mulla pitäs olla oma vissypullo mukana, että jaksan jutella sen pari tuntia, mitä jaksan hänen luonaan viettää aikaa kuivin suin. Ei se ole kivaa.
On sitten ollut joitakin kertoja, että olen käynyt moikkaamassa kyseistä henkilöä hänen vanhempien luonaan, siellä on kyllä heti oltu tarjoomassa kahvia ja pullaa tyrkyttämässä. Että tällainen ystävä.
Olen valmistautunut iltaa varten, Oma Kulta tulee kylään, saa edes hetken aikaa viettää hänen seurassaan <3

3 kommenttia:

  1. Onko paikkakunnallasi jotain vaikka kässäpiiriä tai sellasta? Ta onko jossain harrastuksessa mukavaa seuraa?

    VastaaPoista
  2. Yksipuoliset ystävät eivät ole oikeita ystäviä, oikeastaan.

    VastaaPoista
  3. Puikkopiiri täällä oli, jossa olin mukana jonkin aikaa, sitten kuulin, että se oli lopettanut.

    VastaaPoista

Kiitos, kun kävit blogissani ja jätit kommentin :)