sunnuntai 1. maaliskuuta 2015

Olen ihan rikki

Huomenna on vihdoin se kauan odotettu psykiatri-lekuriaika ja mua pelottaa ihan helvetisti. Ihan ku oisin tappotuomiolle menossa. Mulla on mennyt koko viikonloppu ihan plörinäksi, ku ajattelen vain huomista keskipäivää, jolloin se aika on. Että kirjoittaako lekuri mulle lisää saikkua, vai patistaako jo töitä hakemaan. Mä kyllä haluisin, että hänkin myöntäisi sen, että ei minusta ole enää työelämään, vaan että hän puoltaisi sitä lopullista eläkettä. Mä en kestä. Tuntuu, että koko pää hukkuu. Mä en osaa muuta ku itkee vaan ja raapia käsiäni, on jo vasemmasta kädestä iho rikki, kun jostain syystä sitä kohtaa kutittaa niin pirusti ja mä olen ihan helvetin ahdistunut. Syön vain rauhoittavia pitkin päivää, tais olla jo toinen tänään, en ole pysynyt laskuissa mukana. Sain kuitenkin jo ensi viikon lääkkeet jaettua dosettiin ja otin jo iltalääkkeenkin, että pääsen hyvissä ajoin nukkumaan, kenties, tai sit tulee taas valvottua kahteentoista, niinkuin eilenkin. Mulla on niin helvetin paha ollakin :``(

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos, kun kävit blogissani ja jätit kommentin :)