torstai 23. huhtikuuta 2015

Ahistusta ilmassa

Eilen sain kannetuksi pahvijutut kämpästäni veks, kun koristivat keittiön nurkkaa ja piti raivata tilaa uudelle liedelle, jonka sähkömiehet toivat tänään. No päivällä iski sitten ahistus, että pitää päästä eroon kuudesta pussista tyhjiä pulloja. Mikä nyt eteen, kun en saa niitä itse vietyä kauppaan. Iski ahistus ihan totaalisesti päälle ja tuhersin itkua, kun keksin, että pyydänpä apua pikkuveljeltä. No, hän tuli vajaa tunti viestin laitosta käymään kylässä, ehti jopa viitisen minsaa olla luonani ja sitten keräs pussukat käsiinsä ja läksi jatkaan matkaa. Olihan se kivaa nähhä toinen veli, vaikkakin noin pikaseltaan, mutta auttoipa miut suuresta pulasta. Hän saa viedyksi pullot kauppaan ja saapi pitää rahat, kun ei mulla muuten ole avittaa taloudellisesti häntä, vaikka tahtoisin, on tässä ittelläkin aika tiukille vedetty budjetti.
Veljen kylästä lähdön jälkeen itkin niin, että oli otettava peräti kaksi rauhoittavaa, että ahistus menee nopsempaa ohitte. Nyt on meleko tasainen olo, vaikka surullinen, kun oisin halunnut antaa velipoitsulle rahaa rahana, eikä vain nuiden pullojen muodossa. Mutta onpa sekin tyhjää parempi. Kiitos, kiitos, kiitos. On ihanaa, kun on auttavia veljiä olemassa <3

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos, kun kävit blogissani ja jätit kommentin :)